torstai 29. huhtikuuta 2010

Pöpi-nalle

Wiikon Wanhoissa jatkuu leluteema. Kuvassa tämänpäiväinen synttärisankari (onnea vaan kovasti tyttökulta) nallensa kanssa lähdössä ukin synttäreitä juhlimaan.

Mieleinen nalle oli isotätien Lontoon tuliainen tyttärelle. Kun mietittiin nimeä uudelle tulokkaalle kerroin vihjailevasti kuinka englannissa kutsutaan poliiseja bobeiksi, että eikö oliskin hyvä nimi? Joo, nallen nimi on Pöpi, tuumi lapsukainen eikä hän suinkaan tarkoittanut, että se olisi ollut jotenkin tyhmä tai idiootti. Bobby taipui lapsensuussa Pöpiksi vai pitäisko se kirjoittaa Böbi vai Böpi. Ja eihän se nimi miestä pahenna, eikä nalleakaan.

Kuva on otettu lokakuun lopussa vuonna 1985. Alkuperäinen kuva oli niin tumma, että sitä piti käsitellä roisisti saadakseen sävyjä esiin. No, tulipa sitten testailtua eri filttereitäkin :)

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Kivoja kavereita

Sain viime syksynä kaverilta pari isoa rullallista ohuehkoa puuvillaa ja siitä on nyt muotoutumassa jotakin. Piti tulla liivi mutta taitaakin tulla takki. Toivotaan ettei kuitenkaan käy niinkuin hiirelle sillä tuluskukkarolle ei ole tarvetta.

Saahan nähä mikä tulee. Kaunis kiitos Katjalle riittoisasta langasta.

Vaikka olenkin hamstereiden sukua niin lankahamsteriksi minua ei voi mainita. Yleensä ostan lankoja jotain tiettyä neuletta varten ellei sitten kohdalle satu joku ohittamaton tarjous. Olen ihan tietoisesti pyrkinyt pitämään varaston pienenä, sillä pahimmassa tapauksessa sellainenkin vaihtoehto on olemassa ettei puikot enää heilu. Sitä en kylläkään murehdi vaan nautin neulomisesta ihan rauhassa niin kauan kuin homma luistaa. Pikkuinen varasto on kuitenkin kertynyt ja lankalaatikossa on mm. vironvilloja, jotka kaikki on sattumoisin ystäviltä saatuja.

Valkoiset äidiltä, musta Annalta, harmaa Vööbeltä ja oranssi Tainalta. Huiveja ajattelin näistä tehdä ja kirjoneulelapasetkin ois kivat ja huovutetut tumput myös. Sitten joskus. Kaunis kiitos näistäkin kuin myös tästä hauskasta virolaiseta Käsitöö- lehdestä vuodelta 1989 jonka sain Annalta.

Kovin on samantapaista neulemuotia ollut meilläkin. Ja nuo suklaat, njam. Kiitos Anna :)

Ja kun tässä ollaan kiittelemään lähdetty niin lähetetäänpä sellaiset lyyleille eli vapaamuotoiselle neuleporukalle, joka houkutteli minutkin zumbatunneille. Emme siis ole heilutelleet viime aikoina puikkoja vaan aivan jotain muuta. En tykänny tanssia kengät jalassa, joten ompelin liukuesteet (palat nappulahanskoista) villatossukoiden pohjiin ja hyvin toimi. Eilissä iltana neuloin puuvillatossukat kun aattelin, että ne vois olla villaisia vilpoisammat ja niinpä vain olivatkin tuli todettua tämän päivän tunneilla. Liukuesteet jäi ompelematta, joten luisto oli taattu, mutta ehkä sellaiset kannattais kuitenkin olla ettei tulis vedettyä rimpuloita.

Ja sitten lopuksi kiitos myös teille rakkaat kanssaneulojat ja -bloggaajat vierailuista, kommenteista ja mielenkiintoisista blogeista.

lauantai 17. huhtikuuta 2010

Vanhat nuket

Tämänkertaiset Wiikon Wanhat ovat nukkeja 1960-luvulta. Siihen maailmanaikaan leikittiin vielä kovasti nukeilla, ei tieten kaikki mutta minä ainakin. Rakkain ja varmaan ensimmäinen nukkeni oli Jaana. Hän on säilynyt todella hyvin siihen nähden, että hänellä on leikitty paljon, ensin minä ja jonkun verran myös minun lapset. Niskassa on pieni halkeama ja toinen silmä ei aina meinaa pysyä auki, mutta muuten nukke on priima kunnossa.

Tässä Jaana on puettu velipojan lapsuusaikaiseen trikoo-asuun, joka sekin on 50-60-luvun vaihteesta.

Tässä yhteispotretissa istuu vasemmalta lukien Jukka, joka on näköjään puettu mekkoon, Jaana ja nimetön, ei niin kovin tärkeä nukke.

Jukan kaveri Pekka ei päässyt kuvaan, kun sen naama oli niin kovin litistynyt aikojen saatossa.

Nämä nukkekodin asukit ovat esiintyneet täällä jo ennekin, mutta on ne niin somia, että kehtaa toiseenkin kertaan esitellä.

Ja nämäkin on aiemmin nähty eli barbiepariskunta Kari uudessa villatakissaan ja sukissaan:

sekä puolisonsa Helena tyköistuvassa silkkimekossaan:

Ja sitten on vielä tällainen erikoinen yksilö, joka on saanut asukseen vanhan sukanvarren:

Lieneekö hän barbien ISOäiti, pituutta on nimittäin n. 40 cm ja muodoissakin löytyy. En kyllä muista leikkineeni tällä kovin paljon enkä ole kellään nähnyt samanlaista.

No voi harmi kun nuket eivät ole nyt täällä, että olisin voinut tarkistaa leimat ja etsiä mahdollista tietoa netistä. Kuvasin nämä viime kesänä kun tyhjensimme varastoa ja kävimme läpi säilytettäviä tavaroita. Nyt lelut ovat tuolla työhuoneelle kylän toisella puolen.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Voihan räätäli

miten fiksun sydeemin Tuulia on kehitellyt huokailee täällä yksi onnellinen paitapajakurssin kävijä. Ihanhan tässä on kuin herätyksen saanut. Vaatii vielä harjoittelua ennekuin ilkiää hehkutella lopputuloksella, mutta nytpähän tietää missä kohdin pitää olla tarkempana.

Kamerakin mulla ois ollu mutta eihei veikkonen kerinnyt kuvaamaan kun oli niin jännät paikat tuon puseron tiimoilta. Emma sentään ehti muutaman kuvan ottamaan. Kiitos emännälle, jonka kotiin saimme tulla, kanssaneulojille ja ennekaikkea Tuulialle, jota ei suotta Guruksi kutsuta :)

PS. Anteeksi kuvan valju ilme. Harjoittelin kuvankäsittelyä Picasalla eli on näköjään siinäkin vielä oppimista.

perjantai 2. huhtikuuta 2010

Neuletyö

tämäkin, uusimmassa Kotiliedessä olleen ohjeen mukaan tehty pesä eli kranssi

Hyvää pääsiäistä :)